Kissan silmät ja näkö

Jokainen kissanomistaja on varmasti joskus tullut pohtineeksi, miten kissat mahtavat nähdä maailman. Näkevätkö ne huonommin vai kenties paremmin kuin ihmiset? Yksinkertainen vastaus on, että hämärässä kissan näkö on selvästi parempi kuin ihmisen. Päivällä tilanne taas on toisinpäin. Tämänkertaisessa blogikirjoituksessa tarkastellaan kissan näköön liittyviä asioita ja sitä, miten voit tunnistaa huonosta näöstä kertovat merkit ja huolehtia huonosti näkevästä kissasta oikealla tavalla.

10 faktaa kissan silmistä ja näöstä: 

1. Kissat eivät erota vihreää ja punaista toisistaan
   Kissat kyllä näkevät värejä, mutta eivät yhtä kirkkaana kuin ihmiset. Vihreän ja punaisen sävyt näyttäytyvät enemmän harmaan sävyiltä. Siniset ja keltaiset värit puolestaan erottuvat paremmin.
   
   

2. Kissoilla on parempi ääreisnäkö kuin ihmisillä
   Ihmisen näkö kattaa 180 astetta leveän alueen, kun taas kissojen näkökenttä ulottuu noin 200 asteeseen saakka.
   
   

3. Kissalla on silmän verkkokalvolla alue nimeltään tapetum lucidum
   Tämä alue heijastaa valoa ja saa aikaan kissan silmien “kiilumisen”, kun niihin kohdistetaan valoa. Tapetum lucidum on yksi paremman hämäränäön mahdollistavista tekijöistä.
   
   

4.  Kissat ovat likinäköisiä
   Ihmiset näkevät tarkasti jopa 30–60 metrin päähän, kun kissa puolestaan näkee terävästi vain noin kuuden metrin päähän.
   
   

5. Kissa havaitsee liikkeen paremmin kuin ihminen
   Kissat ovat loistavia metsästäjiä. Yksi syy siihen on se, että niiden silmät ovat herkkiä aistimaan pienimmänkin liikkeen. Ne kykenevät havaitsemaan esineitä ja asioita, jotka liikkuvat vain neljä millimetriä sekunnissa.
   
   

6. Kissoilla kaihi johtuu yleisimmin silmän keskikalvon tulehduksesta, jota kutsutaan uvetiitiksi
   Yleisimpiä syitä sen taustalla ovat infektiot, korkea verenpaine, autoimmuunisairaudet tai silmään kohdistuva trauma.
   
   

7. Kissoillakin on kolmas silmäluomi kuten koirilla
   Tämä kyseinen kudos tuottaa kyyneliä, jotka auttavat pitämään silmän kosteana. Tästä johtuen kissalla ei ole tarvetta räpytellä silmiään säännöllisesti.
   
   

8. Silmän iiriksen väri voi muuttua kissalla tulehduksen seurauksena
   Erilaisia syitä tulehdukselle voivat olla syöpä, bakteeri- ja virusinfektiot.
   
   
   
9. Kissat pitävät hidasta silmienräpäytystä ystävällisenä eleenä
   Jos ihminen räpäyttää silmiään hitaasti kissalleen, he usein toistavat itsekin räpäytyksen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä on positiivista kommunikaatiota kissan ja ihmisen välillä.
   
   

10. Kissat voivat sokeutua korkean verenpaineen seurauksena
    Hallitsematon korkea verenpaine voi aiheuttaa kissalle verkkokalvon irtoamisen. Korkea verenpaine on yleistä munuaissairauksista tai ylipainosta kärsivillä kissoilla.
    
    

Kissalla on yöeläimelle suunnitellut silmät

Kissojen hämäränäkö on erinomainen, se johtuu niiden silmien rakenteesta. Silmän sarveiskalvo on kaareva ja linssi suuri, jolloin heikossa valaistuksessa niiden pupillit laajentuvat täydeksi ympyräksi kerätäkseen maksimaalisen valon. Kun valoa on paljon, ne puolestaan supistuvat pieniksi “viiruiksi”. 

Myös kissan silmissä olevat fotoreseptorit ovat täysin erilaisia kuin ihmisellä. Kissoilla on enemmän sauvasoluja, jotka mahdollistavat hyvän hämäränäön, ääreisnäön ja liikkeen tunnistamisen. Tutkimusten mukaan kissat pystyvät näkemään pimeässä yli kuusi kertaa paremmin kuin ihminen. Näiden etujen korostuessa kissat ovat kuitenkin joutuneet luopumaan monien värien näkemisestä ja ihmisen havaitsemista yksityiskohdista.

Kissoilla on huomattavasti enemmän sauvasoluja, jotka pystyvät havaitsemaan ja hyödyntämään pienimmätkin valonlähteet (yllä ihmisen näkemänä ja alla kissan näkemänä).

Saalistajan näköaisti

Kissan elämää määrittävät saalistajan tarpeet ja ne ovatkin parhaimmillaan niiden metsästäessä yöaikaan. Monille kissanomistajille on varmasti tuttuja yölliset heräämiset, kun kissalla on hyperaktiivinen vauhti päällä. Se saattaa kantaa omistajalleen erilaisia lahjoja, esimerkiksi leluja tai sukkia.

Näkökyky on suuressa roolissa siinä, että kissaystävämme ovat viekkaita ja tarkkoja metsästäjiä. Ne pystyvät erottamaan pienimmänkin liikkeen. Koska näkökyky on kuitenkin rajallinen, kissat kompensoivat sitä silmiensä sijainnilla ja muilla vahvoilla ominaisuuksillaan. Koska silmät osoittavat eteenpäin ja näkökenttä on laaja, kissa pystyy määrittämään tarkan etäisyyden itsensä ja saaliin välillä, mikä varmistaa menestyksen vastustajan lyömisessä.

Mikis on ylpeä saaliistaan.

 

Merkkejä huonontuneesta näöstä 

Se, kuinka hyvin kissa näkee, voi olla vaikeaa määrittää. Näön huonontuessa kissan käyttäytyminen voi muuttua, esimerkiksi hän saattaa vaikuttaa epäröivältä kävellessään tai törmäillä esineisiin. Merkkejä ovat myös haluttomuus kiipeillä ja hypätä alas korkealta. Terveet kissat ovat yleensä mielissään, kun saavat kiipeillä erilaisten tavaroiden ja huonekalujen päälle. Kuitenkin tapauksissa, joissa näkö on menetetty asteittain, käyttäytymismuutoksia ei usein havaita. Tämä johtuu siitä, että kissa on sopeutunut näkökyvyn asteittaiseen heikkenemiseen. Hän on oppinut, missä huonekalut ja muut kodin esteet ovat. Äkillinen näönmenetys on tästä syystä helpompi havaita.

Huonontuneesta näöstä kertovat toki myös muutokset silmien ulkonäössä. Silmistä voi tulla sameammat, punaisemmat tai niiden heijastus voi muuttua erilaiseksi kuin ennen. Silmien sameus johtuu yleisimmin kaihista, glaukoomasta tai uveiitistä. Silmien punaisuus voi puolestaan kertoa korkeasta verenpaineesta, joka aiheuttaa verenvuotoa silmän sisällä. Jos huomaat näitä muutoksia tapahtuvan kissasi silmissä, on suositeltavaa viedä se eläinlääkäriin tarkempiin tutkimuksiin. Monissa tapauksissa eläinlääkäri osaa kertoa sinulle, mikä on vialla ja pystyy neuvomaan parhaan hoidon kissallesi.

Sokeasta kissasta huolehtiminen  

Kissalle näkö on kolmanneksi tärkein aisti hajuaistin ja kuuloaistin jälkeen. Tämä tarkoittaa, että kissat pystyvät elämään myös sokeina. Jos sokeutuminen tapahtuu hitaasti sairauden tuloksena, he usein sopeutuvat siihen sulavasti. Sokean kissan elämää voi kuitenkin helpottaa pitämällä elinympäristön mahdollisimman muuttumattomana ja välttää ylimääräisien esteiden jättämistä kulkuväylille. Ruoka- ja juomakupit sekä hiekkalaatikko kannattaa sijoittaa turvallisesti ja pitää aina samassa paikassa. Turvaporteista voi olla apua, jos talossa on paljon portaita ja putoaminen saattaa olla vaarana.

Yritä olla kantamatta sokeaa kissaasi toistuvasti paikasta toiseen. Voit opastaa kissaasi liikkumaan asunnossa esimerkiksi puhumalla ja houkuttelemalla sitä luoksesi. Kun opetat kissaa suunnistamaan kotona, aloita aina samasta paikasta. Älä yllätä nukkuvaa kissaa koskemalla sitä varoittamatta. Puhu lempeästi lähestyessäsi ja silitä kissaa ennen sen nostamista. Säikäytetty kissa, varsinkin sokeana, voi raapia ja purra helposti. 

Lelut, joista lähtee ääntä tai jotka tuoksuvat hyvälle (esim. kissanminttu), toimivat mainioina virikkeinä sokealle kissalle. Kulkureittien varrelle voi myös sijoittaa kissoille tarkoitettua ruohoa tai kissanminttua kasvamaan, jotta kissalla on mielenkiinoista aisteja aktivoivaa tekemistä päivittäin. Kun edellä mainitut asiat on otettu huomioon, sokeat kissat pärjäävät yleisesti hyvin totuttuaan tilanteeseen ja voivat silti elää hyvää elämää.

Kirjoittaja: Emilia