Kissan haju- ja makuaisti - Tassu Foods Oy

Kissan haju- ja makuaisti

Tässä blogikirjoituksessa uppoudumme faktoihin kissaystäviemme haju- ja makuaistista. Kissalla hajuaisti on jopa neljätoista kertaa parempi kuin ihmisellä, johtuen sen nenässä olevasta laajasta hajujen tarttumapinnasta. Kissalla on myös suulaessaan niin kutsuttu Jacobsonin elin, jonka avulla se pystyy aistimaan hajuja entistäkin paremmin raottamalla hieman suutaan. Makuaisti kissalla puolestaan on huomattavasti heikompi kuin ihmisellä. Tämä johtuu makusilmujen vähäisestä määrästä ja kissa ei esimerkiksi kykene maistamaan ollenkaan makeaa.

 

Kissan hajuaisti 

 

Kissoilla on hämmästyttävän hyvä hajuaisti
Vaikka kissat eivät olekaan kovin tunnettuja hajuaististaan, niillä on itseasiassa enemmän hajureseptoreita nenässään kuin tavallisella koiralla (vainukoirat poikkeuksena). Vertailun vuoksi, ihmisellä on nenässään vain 5 miljoonaa hajureseptoria siinä missä kissoilla niitä on 200 miljoonaa.

Kissoilla on edistyksellinen kyky erottaa erilaisia tuoksuja
On olemassa V1R-niminen proteiini, jonka uskotaan säätelevän kykyä erottaa tuoksut toisistaan. On tutkittu, että ihmisillä tästä proteiinista löytyy kaksi eri muunnelmaa, koirilla muunnelmia on yhdeksän, mutta kissoilta niitä puolestaan löytyy huikeat 30.

Kissa merkitsee kodikseen mieltämän paikan feromoneilla

Olet varmaan nähnyt kissan puskevan sinua tai joitain esineitä ja asioita talossa. He haluavat korvata tuntemattoman tuoksun omallaan, mikä saadaan aikaan hieromalla, raapimalla tai virtsaamalla kyseiseen paikkaan. Tästä syystä kissa merkitsee heti esimerkiksi uudet huonekalut.

Monet kissat rakastavat kissanminttua

Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa kissoista on herkkiä kissanmintulle, jonka haju miellyttää niiden hajuaistia. Kasvi on oikealta nimeltään aitokissanminttu ja se sisältää vitamiineja, mineraaleja, eteerisiä öljyjä sekä nepetalaktonia. Tämän yhdistelmän takia se vaikuttaa kissaan feromonien lailla; kissa usein haistelee lehtiä, hieroo itseään niitä vasten sekä pureskelee ja nuolee niitä usein jopa kehräten. Vaikka kissa nauttisi paljon kissanminttua, se ei onneksi ole vaaraksi.

On olemassa tiettyjä tuoksuja, joita kissat inhoavat

Näihin lukeutuvat muun muassa sitrushedelmien ja teepuu-öljyn tuoksut. Lisäksi kissat ovat erittäin siistejä eläimiä, joten esimerkiksi puhdistamaton hiekkalaatikko voi estää niitä käyttämättä sitä. Jotkin hajustetut kissanhiekat saattavat myös aiheuttaa saman reaktion kissassa. 

Hajuaistilla on vaikutus kissan yleiseen terveyteen

Kissalla syömistä kiihdyttää enemmän ruoan tuoksu kuin sen maku itsessään. Tämän takia kissat, joilla on esimerkiksi hengitystiesairaus, saattavat äkisti lopettaa syömisen, jos ne eivät kykene kunnolla haistamaan ruokaansa. Tällaisissa tapauksissa kissa kannattaa viedä eläinlääkäriin tutkittavaksi mahdollisimman nopeasti, ettei sen elimistö ehdi kuivumaan ja menemään heikkoon kuntoon. 

Tuoksuilla ja hajuilla on tärkeä vaikutus kissan jokapäiväiseen elämään
Jos kissalla ilmenee käyttäytymis- tai syömisongelmia, voivat yllättäen sen ympäristön tuoksut olla ongelmia aiheuttava tekijä. Näistä asioista kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa, jotta saat paremman käsityksen siitä, miten kissat havaitsevat maailman ympärillään. Parempi ymmärrys johtaa terveempiin ja onnellisimpiin kissoihin!

Doris haistoi ruukussa olevat herkkupalat ja lähti niiden perään.

 

Kissan makuaisti

 

Makuaisti on kissan aisteista heikoin
Vaikka kissoilla on yleisesti äärimmäisen vahvat aistit ihmiseen verrattuna, makuaisti toimii poikkeuksena sääntöön. Kissan makuaisti nimittäin on suhteellisen heikko ja tästä syystä sen ruokahalua kiihdyttää eniten haju, ei niinkään maku.

Kissalla makunystyrät sijaitsevat vain kielen kärjessä, sivuilla ja takana
Suurin osa kielestä on varattu pienille väkäsille, jotka ovat apuna turkinhoidossa ja ruoan sekä nesteen kuljettamisessa nieluun. Pystyt tuntemaan nämä väkäset hyvin kissan nuollessa sinua, kieli tuntuu karhealta kuin hiekkapaperi.

Kissa ei pysty maistamaan makeaa lainkaan

Ihmisellä on noin 9000 makusilmua, jotka havaitsevat makean, happaman, karvaan, suolaisen ja umamin maun. Kissalla vastaava makunystyröitten lukumäärä on vain noin 480, käytännössä ne kyllä pystyvät erottamaan kaikki muut maut makeaa lukuun ottamatta. Tarkemmin ajateltuna tämä käy järkeen, sillä puhtaina lihansyöjinä kissat eivät tarvitse sokereita tai hiilihydraatteja.

Kissat eivät pidä karvaan mausta

Kissalla on 12, eli yhtä monta karvaan maun tunnistavaa makureseptoria kuin ihmisellä. Kissat vaikuttavatkin olevan herkkiä tietyille karvaan maun yhdisteille ja tämän uskonaan estävän niitä syömästä myrkyllistä tai pilaantunutta saalista. Haittana on kuitenkin se, että tämä tekee joidenkin lääkkeiden antamisesta kissalle erityisen vaikeaa epämieluisan maun vuoksi.

Kissalla on erityinen aistireseptori nimeltään Jacobsonin elin

Vaikka kissoilla on vähemmän makusilmuja kuin ihmisellä, niillä on kiehtova lisätapa maistaa ruokaa. Jacobsonin elin sijaitsee suulaessa ja sitä käytetään ympärillä olevien aromien sekä maistamiseen että haistamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kissat pystyvät aistimaan makujen ja tuoksujen yhdistymisen tavalla, johon ihmisillä ei ole kykyä.

Kissa pitää lihasta

Kissaeläinten ollessa 100 %:sia lihansyöjiä, niille päivittäinen lihaa sisältävä ruokavalio on elinehto. Kissan makuhermoja hivelevä ruoka on parhaimmillaan aito liha. Raakaruoka on siis hyvä vaihtoehto, mutta jos syötät kissallesi purkkiruokaa muista aina varmistaa tuotteen korkea lihapitoisuus. 

Kissalle ruoan lämpötila on tärkeä
Hajun ja maun ohella, myös ruoan lämpötila on kissalle tärkeä. Optimaalisin ruoan lämpötila on noin 37 astetta, joka simuloi kissalle juuri tapetun saaliin lämpötilaa. Useimmiten kissat eivät ole halukkaita syömään suoraan jääkaapista otettua, kylmää ruokaa.

Doris ja Mikis odottavat jo ruoka-aikaansa nälkäisinä.

 

 

Kirjoittaja: Emilia